YES-verkosto kouluttaa tänä vuonna 100 yrittäjyyskasvatuksen tutoropettajaa


Kuvassa Kouvolan tutoropettajia.

Tutoropettajat ovat yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijaopettajia, jotka toimivat muiden opettajien mentoreina ja tukena yrittäjyyskasvatuksessa omalla paikkakunnallaan ja kehittävät yrittäjyyskasvatusta verkostoyhteistyöllä.

YES-verkosto kouluttaa kuluvan vuoden aikana 100 opettajaa eri puolilta Suomea yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoiksi ja paikallisen yrittäjyyskasvatustyön kehittäjiksi.

– Tavoitteenamme on tutoropettajia kouluttamalla lisätä opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista sekä varmistaa se, että opettajilla on enemmän tukea yrittäjyyskasvatukseen. Näin yhä useampi lapsi ja nuori pääsee kehittämään yrittämäisiä valmiuksiaan osana opintojaan. Tulevat tutoropettajat vievät kollegoilleen uusinta tietoa yrittäjyyskasvatuksen malleista ja pedagogiikasta ja kehittävät alueellista yrittäjyyskasvatusta muiden toimijoiden kanssa, kertoo YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen.

Koulutuksen jälkeen tutoropettajilla on asiantuntemusta toteuttaa vuonna 2017 laadittuja opetus- ja kulttuuriministeriön laatimia yrittäjyyslinjauksia paikallisesti ja kehittää linjausten mukaista toimintaa yhdessä muiden opettajien ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

– Koulutusten painopisteenä on yrittäjämäisen toimintakulttuurin ymmärtäminen ja rakentaminen oppilaitoksiin sekä verkostoyhteistyön kehittäminen. Tutoropet perehtyvät yrittäjyyskasvatuksen teoriaan, työkaluihin ja toimintatapoihin ja oppivat kehittämään työelämäyhteistyötä. Koulutuksen jälkeen tutoropettajilla on hyvä kokonaiskuva yrittäjyyskasvatuksen mahdollisuuksista, ja he voivat toimia asiantuntijaopettajina omassa yhteisössään, Lehtonen kertoo.


Kuva Seinäjoen tutorope-koulutuksesta huhtikuulta.

Valtakunnalliset YES Tutorope -koulutukset käynnistyivät keväällä ja jatkuvat vuoden loppuun. Koulutusten laajuus on 10 koulutuspäivää, ja opettajia koulutuksessa on jokaiselta kouluasteelta.

YES ry:n koulutuspäällikkö Elli-Noora Kumpulainen kertoo, että palaute koulutuksista on ollut hyvää.

– Opettajat kaipaavat erityisesti konkreettisia malleja yrittäjyyskasvatukseen ja tukea siihen, miten yrittäjyyskasvatus aloitetaan omassa oppilaitoksessa. Yrittäjyyskasvatuksen ymmärtäminen koko oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittämisenä on saanut hyvää vastakaikua opettajilta. Koulutuksessa opettajat verkostoituvat myös toistensa kanssa ja pääsevät jakamaan omia hyviä käytäntöjä ja oppimaan muiden kokemuksista, Kumpulainen sanoo.

YES-verkosto toteuttaa tutoropettajien koulutukset Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksella. YES Tutorope -koulutusta tukee laaja-alaisen osaamisen osa-alue, joka toteutetaan Jenny ja Antti Wihurin säätiön avustuksella.

Onko teidän koulussa jo pidetty opettajankokous yrityksessä? YES Café vei vöyriläiset opettajat pois omasta kuplasta ja Kyrö Distilleryn yrittäjämäiseen ilmapiiriin

Koulussa ja vain oman väen kesken on vaikeampaa ajatella laatikon ulkopuolelta. Uusi ympäristö antaa uusia ajatuksia ja näkökulmia, sanoo Tegengrenskolan koulun rehtori Elisabeth Mörk. YES Café on myös yrittäjälle tilaisuus välittää tietoa työelämän tarpeista kouluihin.

Viime viikon tiistaina vöyriläiset Tegengrenskolan yläkoulun ja Koskebyn alakoulun opettajat ja rehtorit pääsivät tutustumaan viskinvalmistuksen saloihin ja huimaan yritystarinaan.

YES Pohjanmaan aluepäällikkö Inger Aaltonen järjesti YES Cafén Kyrö Distilleryssä Isossakyrössä. Yritys tunnetaan maailmanmaineeseen nousseesta Napue-ruisginistä.

­ YES Café on opettajankokous yrityksessä.

– YES Café järjestettiin opettajien toiveesta. Viime syksynä järjestin Tegengrenskolan opettajille YES Cafén hiomatarvikkeita valmistavaan Mirkaan, ja sen jälkeen rehtori soitti, että vierailu oli niin mielenkiintoinen, että pitää päästä uudestaan, Aaltonen kertoo.

”Kun palkkaamme väkeä, painotamme asenteeseen, sillä kaiken muun voi paikan pällä opettaa”

Kyrö Distilleryssä parin tunnin ohjelma alkoi Kyrö Distilleryn perustajajäsenen ja YES Kummin Miko Heinilän puheenvuorolla ja yhteisellä keskustelulla, jonka jälkeen Tegengrenskolan ja Koskebyn koulut saivat pitää omat opettajankokouksensa tislaamon tiloissa.

Paljasjalkainen isokyröläinen ja yksi tislaamon perustajista Miko Heinilä kertoo opettajille Kyrö Distilleryn syntytarinan.

Opettajia kiinnosti muun muassa, mitä yrittäjältä vaaditaan. Heinilä nimesi tärkeiksi ominaisuuksiksi hullun optimismin, ratkaisukeskeisen asenteen ja ison kuvan ymmärtämisen. Kyrö Distillerin vahvuus on myös ollut se, että viiden kaverin perustamassa yrityksessä on aina ollut monta päätä miettimässä asioita.

Heinilä korosti myös asenteen ja yhteisöllisyyden merkitystä.

– Kun palkkaamme väkeä, painotamme tosi paljon asenteeseen, sillä kaiken muun voi paikan päällä opettaa, Heinilä kertoo.

Vierailun lopuksi opettajat pääsivät tutustumaan viskin- ja ginintekemisen saloihin tislaamossa ja pääsivät jututtamaan sen asiantuntijoita. 

Tislaaja Timo Mäkelän työtä ei kirjoista opi. Joka päivä työssä oppii jotain uutta, hän kertoo.

YES Café verkottaa kouluja ja yrityksiä

YES Cafén tavoitteena on verkottaa kouluja alueen yrityksiin ja avata opettajien silmiä koulun ulkopuoliselle elämälle.

– YES Caféssa opettajat kyselevät yrittäjiltä muun muassa työelämätaidoista. Yrittäjät puolestaan pääsevät kertomaan, mitä taitoja he pitävät rekrytoinnissa tärkeänä. YES Caféissa on esimerkiksi keskusteltu siitä, minkä tyyppisestä koulutuksesta tai osaamisesta on pulaa. Opot saavat oman seudun tai alueen näkökulmaa siihen, mihin nuoria kannattaa ohjata, Aaltonen kertoo.

Rehtori: koulu ei voi olla erillinen maailmansa

Tegengrenskolan rehtori Elisabeth Mörk ilahtui siitä, miten uusi ympäristö toi kuin luonnostaan opettajankokoukseen uutta ajattelua ja näkökulmia.

Tuoksuuko tässä mesiangervo? Kuvassa Elisabeth Mörk.

–  Nyt kun uusi opetussuunnitelma on tullut voimaan, on erityisen hyödyllistä saada vaikutteita muiltakin kuin toisilta opettajilta tai muilta ”kouluihmisiltä”, kuten yksi opettajistamme kommentoi vierailun jälkeen, Mörk kertoo.

Mörkin mielestä opetushenkilöstön pitäisi sisäistää ajatus, että perusopetuksessa nuoria ei kouluteta jatko-opintoihin vaan siihen, mikä tulee opintojen jälkeen eli työelämään.

– Meillä opettajilla on oltava laaja tietämys erilaisista yrityksistä ja siitä, millaisia ominaisuuksia, taitoja ja valmiuksia vaaditaan nykypäivänä, on sitten yrittäjä tai työntekijä. Koulu ei voi olla erillinen maailmansa, vaan se tarvitsee vahvoja kosketuspintoja ympäröivään yhteiskuntaan. Tarvitaan herkkyyttä ja tahtoa oppia uutta sekä toimintakulttuuri, jossa keskitytään enemmän oppilaiden vahvuuksiin kuin heikkouksiin.

Yritysten työkulttuureihin tutustuminen hyödyttää kouluja

Aaltonen kertoo, että YES Café on hyvä tapa käynnistää koulun ja yrittäjän välinen yhteistyö.

– Aika monessa kunnassa on syntynyt uusia yhteistyömuotoja YES Cafén jälkeen. Esimerkiksi Teerijärvellä pidimme YES Cafén Rani Plast -yrityksessä, jossa kemian opettaja innostui yrityksen toimialasta ja sai opetukseensa hyvää materiaalia. Myös Mirkassa eräs opo kysyi, voiko hän mennä sinne uudestaan oppilaidensa kanssa.

– Saan paljon positiivista palautetta, ja jotkut koulut ovat ottaneet YES Cafén osaksi kouluvuotta, eli opettajat pääsevät pitämään opekokousta yrityksiin joka syksy ja kevät.

Aaltonen on Mörkin kanssa samaa mieltä siitä, että koulun pitää valmistaa nuoria työelämään.

– Yrittäjyyskasvatus kuuluu jokaisen opettajan työhön. Varsinkin yläkouluissa jokainen aineenopettaja hyötyy työelämä- ja yrittäjyysosaamisesta, ja sen voi yhdistää omaan opetukseen. YES Pohjanmaan järjestämät YES Cafét ovat kaikki myös olleet kansainvälisiä yrityksiä, ja niissä on tullut hyvin esiin kielitaito tärkeänä työelämätaitona.

YES-aluepäällikkö Inger Aaltonen järjestää YES Caféita Pohjanmaalla.

Yritysvierailuilta opettajat tutustuvat myös erilaisiin työkulttuureihin.

– Yrityksissähän ovat ihmiset menestyksen takana, ja YES Caféissa puhutaankin jonkin verran muun muassa johtajuudesta ja henkilökunnan viihtyvyydestä; siitä, miten satsataan henkilökuntaan ja miten se vaikuttaa yrityksen menestykseen. Näistä opettajat ja rehtorit saavat vinkkejä myös omaan työhön ja omaan johtamiseen.

Inger Aaltonen rohkaisee kaikkia kouluja aloittamaan työelämäyhteistyö, esimerkiksi YES Cafén tai YES Ope-yrittäjätreffien mudossa.

­– Tapaan sanoa, että olen tällainen YES-tinder! Luon pareja yrityksistä ja kouluista ja autan tutustumaan. Sitten annan osapuolien itse jatkaa deittailua ja miettiä, miten yhteistyö jatkuu, Aaltonen kertoo.

 

YESin koulu-yritysyhteistyön palvelut

YES Café on yksi YES-verkoston opetushenkilöstölle tarjoamista koulu-yritysyhteistyön palveluista.

YES Kummit

Löydä uusia työelämän kumppaneita opetukseen! Osoitteessa yeskummit.fi voit hakea sopivia kummeja ja pyytää heitä yhteistyöhön.

 

 

Haminan lukiossa kaikki lukiolaiset pääsevät kahdeksi päiväksi TETiin, myös ope-TET käytössä

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Haminan lukio. Haminan lukiossa toteutetaan oppiainerajat ylittäviä kursseja, järjestetään yrittäjyyspäiviä ja tehdään paljon yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana,  ja myös opettajat pääsevät ope-tettiin.

Tämän ystäväkirjan täytti Haminan lukion opinto-ohjaaja Anni Hartikainen ja opettajat Minna Hartikainen ja Anne Urpalainen

lukion nimi: Haminan lukio
paikkakunta: Hamina
opiskelijoita: n. 290
opettajia: 20
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, meillä on NY24h- ja Yrityselämän nuoret sukupolvet -kurssi. Nämä ovat vapaaehtoisia. Tulevaisuudessa pyrimme laajentamaan yrittäjyyskurssien tarjontaa.

Näkyykö meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus myös muissa oppiaineissa?

Näkyy, lähes kaikissa. Esimerkiksi musiikkiryhmät järjestävät vuosittain hyväntekeväisyyskonsertin ja kuvataiteenryhmät ovat tehneet erilaisia taideprojekteja. Kielten ryhmät keräävät rahaa opintomatkaa varten.

Saksan-ryhmä tekee tänä vuonna 11 päivän mittaisen matkan Eurooppaan. Matkan rahoituksesta iso osa on opiskelijoiden yrittelijäisyyden tulosta. Näiden lisäksi meillä käy vuosittain erilaisia vierailijoita.

Kuvassa Titta ja Thomas Halloran yrittäjyyspäivässämme. Heidän esityksensä oli energinen ja mukaansatempaava.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Kyllä. Suunnittelemme ja toteutamme oppiainerajat ylittäviä kursseja. Viime keväänä meillä oli Kulttuurikassi – kurssi, jossa opiskelijat tutustuivat erilaisiin kulttuurikohteisiin ja tekivät niistä portfolion. Kurssilla tehtiin myös yhteinen retki Helsinkiin, jossa tutustuttiin Helsingin kulttuurikohteisiin. Kurssi oli mielestämme erittäin onnistunut.

Tällä hetkellä suunnittelemme uusia teemaopintokursseja. Pyrimme osallistamaan opiskelijoita mahdollisimman paljon näissä teemaopinnoissa ja annamme heille vastuuta.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

On. Viimeksi syksyllä meillä oli yrittäjyyspäivä, jonka suunnitteluun osallistui osa opiskelijoista. Opiskelijapalaute tästä päivästä oli positiivinen. Suunnittelemme tällaisille päiville jatkoa, koska se aktivoi opiskelijoita ja lisää jo valmiiksi myönteistä ilmapiiriä koulussamme.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Meillä käy paljon vierailijoita eri korkeakouluista. Myös yritysten ja yhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä eri oppiaineissa. Esimerkiksi ruotsin tunnilla kävi viime jaksossa vierailijoita paikallisesta Pohjola-Nordenista.

Onko meidän lukiolla omaa yrityskummia?

Omia kummeja ei vielä ole – hyödynnämme YES Kummeja tarvittaessa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

On! Viime syksynä yrittäjyyspäivässä mm. Titta ja Thomas Halloranin (Ikilomalla) uratarina oli mieleenpainuva. Heidän uratarinansa osoitti, että unelmia pitää jahdata ja niistä voi saada itselleen työn. Eri aloilla työskentelevien ammattilaisten uratarinoista saatiin erinomainen opiskelijapalaute. Aiomme jatkaa ja kehittää myös tätä toimintaa.

Yksi kuvataidekurssilaisten projektiin liittyvä työ. Työt olivat esillä Haminan Valojen yössä saavuttivat suuren suosion.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Toistaiseksi ei vielä ole ollut. Koulun muutto Ekamin Haminan kampukselle avannee yhteistyömahdollisuuksia tällä saralla.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

NY -leirejä meillä on ollut joitakin vuosia ja TATin bisnesverkkokurssit ovat olleet kokeilussa. NY-leireille opiskelijamme osallistuvat myös jatkossa sekä tutoreina että leiriläisinä.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Pääsevät. Tälläkin hetkellä opiskelijat suunnittelevat keväälle teemapäivää/retkeä. Oppilaskunnan hallituksen edustajat osallistuvat pääsääntöisesti aina opettajankokouksiin ja osa opiskelijoista suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi liikuntapäiviä.

Mikä on hauskin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä juttu mitä olemme tehneet yhdessä?

Syksyllä meillä oli Haminan lukion yrittäjyyspäivä, joka oli mielestämme erittäin onnistunut. Haminan lukion entiset opiskelijat kertoivat omia elämäntarinoitaan ja opiskelijat pääsivät suunnittelemaan lukiollemme esittelyvideon ja logon. Parhaat videot ja logot palkittiin ja ne ovat meillä markkinointikäytössä. Yrittäjyyspäivästä saimme positiivista energiaa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Meillä kaikki lukiolaiset suorittavat kaksi päivää työelämään tutustumista lukion aikana. Opiskelijat kokevat, että on tärkeää päästä kokeilemaan työelämää ennen jatko-opintoja. Osa opettajista menee nyt keväällä ope-TETiin muun muassa lentokentälle, tilitoimistoon ja Kauppakamariin.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Eri oppineissa harjoitellaan työnhakutaitoja mm. äidinkielessä, kielissä ja opinto-ohjauksessa. Kaikki opiskelijat tekevät lukion aikana työhakemuksen ja CV:n.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Meillä korostetaan tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja kuten vuorovaikutustaitoja, kielitaitoa ja yrittelijäisyyttä.

Saako meidän lukiossa yrittää, epäonnistua ja oppia epäonnistumisista?

Tottakai! Meillä kannustetaan yrittämään ja tekemään parhaansa.

 

 

Jutun kuvat: Haminan lukio ja YES Kotka-Hamina.

Haminan lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

Raision lukiossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Nuoret kertovat: tällainen opettaja kannustaa yritteliäisyyteen

Mistä syntyy nuorille yrittäjämäinen asenne, ja miten opettaja voi kannustaa nuorta yritteliäisyyteen? Kysyimme Uskalla Yrittää -finaaliin päässeiltä nuorilta.

Suomen yritteliäimmät nuoret kisaavat parhaillaan Helsingissä Helsinkiin Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista Uskalla Yrittää -finaalissa.

Paikalla on myös nuorten opettajia eri puolilta Suomea. He ovat ohjanneet oppilaitaan yrittämisen ensiaskelissa pitkin lukuvuotta, ja saavat nyt jännittää, miten nuorten yrittäjyystaidot ovat hallussa.

Minkälainen opettaja saa nuoren yrittämään? Näin nuoret NY-yrittäjät vastaavat:


Mielestämme opettajan täytyy olla tietyllä tapaa napakka, jotta oppilas ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhtyy toimeen! Ja opettajan täytyy itsekin olla yritteliäs. Ei tule mitään, jos opettaja kannuttaa oppilaita yrittämään, mutta itsellä ei ole samaa asennetta. Hyvä opettaja myös kannustaa oppilasta ja saa hauskan ja rennon ilmapiirin, ettei tunnit ole tylsää jäpittämistä.

Eerika Kitunen ja Emma Lantta,  Makeismimmit NY, Vehkalahden koulu, Hamina

 


Sellainen opettaja saa yrittämään, joka on itse täysillä mukana tässä hommassa ja kannustaa niin, että oppilaalla ei tule oloa, että on ihan yksin tämän asian kanssa. Tietävä ja osaava. Opettajan kannattaa myös aina mainita, kuinka paljon yrittämisestä on hyötyä ja kuinka tyytyväisiä ne oppilaat ovat, jotka lähtevät mukaan.

Tessa Vuorenmaa ja Riina Lampinen, Jouhikorut NY, SASKY Mäntän seudun koulutuskeskus, Mänttä-Vilppula

 

Sellainen opettaja kannustaa yritteliäisyyteen joka osaa olla läsnä ja antaa neuvoja ja tukea, jos oppilas tarvitsee apua. Positiivisuus on tosi tärkeää, että hakee aina positiivisen puolen asioista. Opettajalla on hyvä olla myös omaa kokemusta yrittämisestä.

Otto Kangasvieri, Kertokortit NY, Länsipuiston koulu, Kokkola

 


Opettaja saa nuoren innostumaan, kun hän kertoo, miten yrittäjyysopinnot auttavat työelämässä ja sosiaalisessa elämässä jatkossakin. Opettaja voi kertoa muiden nuorten kokemuksista ja omista kokemuksistaan. Kannustava opettaja myös esittää ideoita ja antaa paljon erilaisia vaihtoehtoja, ja kertoo rohkeasti ja rehellisesti jos joku idea on tosi huono.

Nea Nurminiemi ja Thomas-Simeon Kleine, Sponki NY, Suomen Liikemiesten kauppaopisto, Helsinki


Opettajan pitää osata neuvoa perusjutuissa ja olla valmis vastaamaan kysymyksiin, jos oppilas tarvitsee neuvoa. Hyvä opettaja ei ole liian määräilevä eikä anna liikaa ohjausta, vaan antaa oppilaan itse tehdä.

Jaakko Vuorinen, Grove NY, Jyväskylän lyseon lukio

Uskalla Yrittää -finaaliin osallistuvat nuoret ovat pyörittäneet lukuvuoden ajan oikealla rahalla toimivia harjoitusyrityksiään NY Vuosi yrittäjänä ja NY Start Up -ohjelmissa osana opintojaan. Katso finaaliohjelma: uskallayrittaa.fi

 

YES-verkoston palvelut entistä useamman opettajan saataville

YES-verkosto sai jälleen uuden aluetoimiston maaliskuun alussa, kun YES Kainuu aloitti toimintansa. YES Kainuu on jo kolmas uusi YES-aluetoimisto vuoden sisällä: syksyllä aloitti YES Imatra ja vuoden alussa YES Lappi.

Valtakunnallisen YES ry:n toiminnanjohtaja Sanna Lehtonen toivottaa uuden YES-alueen tervetulleeksi kasvavaan verkostoon.

– Kiinnostus YES-verkoston asiantuntemusta ja yrittäjyyskasvatuksen palveluja kohtaan on nyt suurta. YES Kainuu on kolmas reilun puolen vuoden sisällä avattu YES-aluetoimisto. Tavoitteenamme on, että että jokainen suomalainen nuori saa yrittäjyyskasvatusta kouluasteesta ja paikkakunnasta riippumatta ja että jokaisella opettajalla on valmiudet toteuttaa yrittäjyyskasvatusta omassa työssään, Lehtonen sanoo.

YES Kainuu tähtää maakunnalliseen yrittäjyyskasvatuksen strategiaan

Uusi YES Kainuun aluetoimisto sijoittuu Kajaaniin. Toiminnasta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Kainuun ammattiopisto ja YES-aluepäällikkönä toimii Anne Määttä ja aluekoordinaattorina Heli Mylly.

YES Kainuun aluetoimijat valmentavat opetushenkilöstöä, verkottavat yrittäjyyskasvatuksen toimijoita ja kehittävät yrittäjyyskasvatusta alueellisesti. YES Kainuu aloittaa toimintansa kaksivuotisen ESR-hankerahoituksen avulla, ja hankkeen aikana luodaan YES Kainuun jatkon edellytykset. Hankkeen aikana laaditaan myös Kainuusta puuttuva maakunnallinen yrittäjyyskasvatusstrategia.

– Tarjoamalla YES-palveluja voimme syventää opetushenkilöstön yrittäjyys- ja työelämäosaamista ja parantaa nuorten yrittäjämäisiä valmiuksia. YES Kainuu auttaa myös opettajia ja oppilaitoksia ottamaan käyttöön eri kouluasteiden Nuori Yrittäjyys (NY) -ohjelmia, jotka antavat työvälineitä työelämätaitojen, yritteliäisyyden ja taloudenhallinnan opetukseen ja tukevat ilmiöpohjaisuutta sekä tekemällä oppimista. Sekä Kainuun ammattiopisto että Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat olleet mukana NY-toiminnassa jo useiden vuosien ajan, mutta nyt tukea ohjelmien käyttöönottoon on tarjolla myös muille kouluasteille, Määttä kertoo.

 

YES Kainuun löydät nyt myös Facebookista, käy seuraamassa: facebook.com/yeskainuu

 

 

 

 

Raision lukiossa yrittäjyyskasvatusta saavat niin opiskelijat, opettajat kuin rehtorikin

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Raision lukio, jossa opiskelijoille on tarjolla viiden kurssin laajuinen Yrittäjyyslinja. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yritys, ja yhteistyö muiden koulujen ja yrittäjien kanssa on tiivistä. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat muun muassa Raisio Business Race, NY 24h -leiri, Harrastepäivä ja Job Shadowing -työharjoittelu.

Tämän ystäväkirjan täytti Raision lukion opinto-ohjaaja Tuula Aro

lukion nimi: Raision lukio
paikkakunta: Raisio
opiskelijoita: 360
opettajia: 29
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, Raision lukiossa Yrittäjyyslinja on tarjolla kaikille. Se on yrittäjyysopinnoista ja yrittäjyystapahtumista koostuva viiden kurssin laajuinen linja, joka suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden aikana. Kaikille on tarjolla myös  yksittäinen Yh06- yrittäjäkurssi, joka kuuluu ns. pakollisena Yrittäjyyslinjan opiskelijoille.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa?

Yrittäjyydestä puhutaan totta kai opinto-ohjauksen tunneilla, yhteiskuntaopissa ja kielten kursseilla.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Teemaopintoina meidän lukiossa on tarjolla kurssit Monitieteinen ajattelu, Tutkiva työskentely teknologialla ja Osaaminen arjessa.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Yrittäjän päivän viikolla syyskuussa meidän lukion kaikki kakkoset osallistuvat Raisio Business Race -tapahtumaan, jossa he kaikki pääsevät tutustumaan paikallisiin yrityksiin tekemällä tehtävärasteja yrityksissä.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Olemme sopineet yhteistyösopimukset Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yrittäjyyden opintojen yhteistyöstä ja myös Yrittäjyyslinjan opintojen hyväksiluvusta. Lisäksi teemme yhteistyötä mm. Turun klassillisen lukion, Vaisaaren yläkoulun ja Rasekon ammattiopiston kanssa.

Onko meidän lukiolla omaa yrityskummia?

Me toimimme tiiviissä yhteistyössä Raision Yrittäjien kanssa.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Meillä käy säännöllisesti Tähtivieras-luennoitsijoita, joista useat ovat olleet yrittäjiä, esimerkiksi businessenkeli Petri Lehmuskoski. Viimeksi vieraillut nuori kauppatieteen maisteri ja yrittäjä Roni Arvonen jäi opiskelijoiden mieleen.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä, opiskeiljamme voivat ryhtyä NY-yrittäjiksi.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

Nuori Yrittäjyys ry:n NY 24h -leiri järjestetään vuosittain.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Kyllä pääsevät. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävänä Harrastepäivänä jokainen nuori halutessaan pääsee esittämään koulun ulkopuolista osaamistaan ja harrastuneisuuttaan järjestämällä ns. työpajan, jossa muut nuoret pääsevät kokeilemaan tai kuulemaan nuoren kiinnostuksesta.

Mikä on hauskin yrittäjyyskasvatukseen liittyvä juttu mitä olemme tehneet yhdessä?

Varmasti NY 24h -leirin kokemukset ovat hauskimpia ja harrastepäivän eri lajikokeilut.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Yrittäjyyslinjalaiset tekevät työharjoittelupäivät Päivä yrittäjänä ja Päivä johtajana. Kaikki kakkoset tekevät Op02-kurssin yhteydessä Job Shadowing-työharjoittelupäivän, jossa varjostavat mielenkiintoista tulevaisuuden alaa.

Rehtori osallistui 2017–2018 TATin, JY:n ja OPH:n yhteistyössä järjestämälle Critical Friends – peer coaching -koulutukseen, joka oli suunnattu koulunjohtajille ja yritysjohtajille. Yritysjohtajakumppani oli Turun osuuskaupasta, ja tästä yhteistyöstä saimme yhteistyökumppanin ja haastetehtävän meidän lukion NY 24h -leirille.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, opinto-ohjauksen tunneilla. Lisäksi meillä on suunnitteilla Video-CV -työpaja valinnaisena kurssina.

Onko meidän lukiossa pohdittu omia, koulun ulkopuolella hankittuja taitoja ja vahvuuksia ja miten niitä voisi hyödyntää opiskelussa tai työelämässä?

Asiasta puhutaan opinto-ohjauksessa ja harrastepäivä on mainio tilaisuus päästä esittelemään juuri näitä koulun ulkopuolisia taitoja toisille.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

On! YES Varsinais-Suomen kautta meidän kaikille opettajille on tarjottu mahdollisuuksia syventää yrittäjyysosaamistaan ja tuoda sitä osaksi omaa oppiainetta. YES – Lukiot työelämään -hankkeen puitteissa opettajamme ovat saaneet lisäkoulutusta yrittäjyyskasvatukseen.

 

Jutun kuvat: YES Varsinais-Suomi ja Raision lukio.

Raision lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

Vasa övningskolas gymnasiumissa on laajat yhteistyöverkostot

Vasa övningskolas gymnasiumissa yrittäjyyskasvatus näkyy monissa oppiaineissa ja yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteiskuntaopin yrittäjyyskurssilla on myös syntynyt oikeita yrityksiä.

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Näin yrittäjyyskasvatuksen saa juurtumaan kouluun – luokanopettaja Margit Sakki antaa viisi vinkkiä kollegoille

Huutjärven yhtenäiskoulu Pyhtäällä on hyvä esimerkki yrittäjämäisestä koulusta. Opettaja, ota tästä vinkit omaan työhösi!

Huutjärven yhtenäiskoulussa kasvaa yritteliäitä oppilaita. Yrittäjyyskasvatuksen keinot ovat moninaiset: on yrittäjyyspäiviä, yritysvierailuja, leirejä, yrittäjyyskursseja ja yrityskummeja.

Lukuisissa erilaisissa projekteissa oppilaat pääsevät harjoittelemaan tuotteistamista, suunnittelua, myyntiä ja markkinointia. Yhteisponnistusten tuloksena on syntynyt ainakin kestokasseja, joulupaperia ja keittokirja.

Myös eri yrittäjyyskasvatuksen mallit ovat käytössä: oppilaat ovat vierailleet Yrityskylässä ja Pikkuyrittäjät-ohjelma otettiin käyttöön vuonna 2016.

Viime syksynä opettaja Jussi Hartikainen alkoi vetää koulussa NY Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa.

Miten yrittäjämäistä toimintakulttuuria voi rakentaa? Huutjärven koulun opettaja Margit Sakki kertoo, miten hän on onnistunut:

1. Varmista rehtorin tuki

“Yrittäjyyskasvatuksen kehittämiselle täytyy olla rehtorin tuki. Meillä on rehtori, joka tukee opettajia yrittäjyyskasvatuksessa ja huolehtii, että opettajat saavat siihen koulutusta.”

 

2. Löydä oma innostus

”Opettaja saa tarvittaessa tietoa ja tukea yrittäjyyskasvatukseen muilta. Se, mitä opettajalla pitää olla on intoa. Minua yrittäjyys on aina kiehtonut.

Minusta ei pitänyt tulla opettajaa vaan ekonomi – vaan kun en päässyt kauppakorkeakouluun, isä ehdotti opettajan uraa. Opiskeluaikana olin kaupassa töissä ja yrittäjyys on mielestäni aina ollut hirveän hauskaa. Sitten 2000-luvun alussa Cursor järjesti opettajille kurssin ”Oppimalla yrittäjyyteen”, johon osallistuin yhdessä toisen opettajan Jussi Hartikaisen kanssa. Kaikki on lähtenyt siitä.”

 

3. Tuleeko yrittäjyyskasvatuksesta lisätöitä? Selvitä, onko siitä mahdollista saada korvaus

”Toimin meidän koulussa yrittäjyyskasvatusvastaavana, eli toimenkuvaani kuuluu yrittäjyyskasvatuksen tapahtumien kehittäminen. Hirveän hyvää on se, että koulu tukee tätä siten, että saan ylimääräisestä työstä pienen korvauksen kuukausipalkkani päälle.”

 

4. Tee yhdessä muiden kanssa, hyödynnä pariopettajuutta ja tiimiopettajuutta

“Vaikka meidän koulussa onkin yrittäjyyskasvatusvastaava, se ei tarkoita, että teen yksin kaiken. Projekteissa parivaljakkonani työskentelee koulunkäynnin ohjaaja Heli Blomqvist-Etholen. Meillä on myös koulussa oma tiimi, jonka yhtenä osa-alueena on yrittäjyys.

Olemme myös päässeet pois opettajien ”Yrittäjyys ei kuulu minulle” -ajatuksesta. Kun aikoinaan aloitin, kollegakin vastusti yrittäjyyttä koulussa, mutta pikkuhiljaa opettajat ovat lähteneet mukaan. Esimerkiksi koko koulun yrittäjyyspäivissä pienet ja isot oppilaat toimivat sekaisin, ja opettajatkaan eivät voi pysyä ulkopuolella. Ja he tykkäävät siitä, vaikka kaikki ei aina menekään putkeen! Nyt meidän koulun yksi vahvuus on yrittäjyys.”

 

5. Hyödynnä yrittäjyyskasvatus keinona kehittää omaa osaamistasi

“Yrittäjyyskasvatuksen myötä olen päässyt paljon erilaisiin koulutuksiin ja tapahtumiin niin ympäri Suomea kuin ulkomaillekin: Viroon, Latviaan, Ruotsiin, Englantiin… Koulutuksista olen saanut uutta osaamista ja luottamusta siihen, että tiedän mitä pitää tehdä.

Minusta tuntuu, että olen yrittäjyyskasvatuksen kautta saanut paljon niitä asioita, mitkä ekonomiopinnoissa kiinnostivat: yrittäjämäistä asennetta ja oman osaamisen kehittämistä.”

 

Vasa övningskolas gymnasiumissa on laajat yhteistyöverkostot

YESin yrittäjyyskasvatuksen ystäväkirjassa vuorossa on Vasa övningsskolas gymnasium, jossa yrittäjyyskasvatus näkyy monissa oppiaineissa ja yhteistyöverkostot ovat laajat. Yhteiskuntaopin yrittäjyyskurssilla on myös syntynyt oikeita yrityksiä.

Tämän ystäväkirjan täytti YES Lukiot työelämään – hankkeen vastuuopettaja Anders Fransén

lukion nimi: Vasa övningsskolas gymnasium
paikkakunta: Vaasa
opiskelijoita: noin 380
opettajia: noin 32
Onko meidän lukiossa yrittäjyyskursseja?

Kyllä, yhteiskuntaopissa järjestetään yrittäjyyskurssi (YH6) ja IB-linja tarjoaa mahdollisuuksia opiskella taloustiedettä.

Miten meidän lukiossa yrittäjyyskasvatus näkyy muissa oppiaineissa?

Musiikkilinjalla tehdään yhteistyötä musiikkialan toimijoiden ja esiintyjien kanssa, ja vieraissa kielissä opiskelijat analysoivat mainoksia ja tekevät mainospätkiä sekä markkinoivat esimerkiksi Vaasan kaupunkia. Äidinkieleen sisältyy kulttuurituotantoa yhteistyössä esimerkiksi YLEn kanssa.

Matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa järjestetään CanSat-projekti, jossa opiskelijat itse suunnittelevat ja rakentavat satelliitin, markkinoivat projektia ja dokumentoivat sen.  Lisäksi ovat vielä oppilaskunnanhallituksen tapahtumat: rahankeräykset ja hyväntekeväisyysgaalat.

Onko meidän lukiossa erilaisia oppimisympäristöjä?

Hacking the 6th Wave -hankkeessa tavoitteena on, että osallistuvat opiskelijat saavat mahdollisuuden oppia toisenlaisessa oppimisympäristössä kuin koulussa. Lukiolaisemme osallistuvat lukuvuonna 2017–2018 kahteen hankkeen hackathoniin yhdessä muiden lukioiden opiskelijoiden ja yliopiston ja työelämän edustajien kanssa.

YES – lukiot työelämään -hankkeen puitteissa lukiolaiset ovat saaneet osallistua erilaisiin tapahtumiin, kuten Ray Lindbergin työpajapäivään ja Ura 2025 -teemapäivään, jonka aikana opiskelijat tapasivat eri alojen edustajia ja yrittäjiä.

Onko meidän lukiossa teemaopintoja?

Hacking the 6th Wave -hankkeeseen osallistuminen muodostaa TO2-teemaopintokurssin.

Onko meidän lukiossa yrittäjyyspäiviä tai teemapäiviä, joihin sisältyy yrittäjyyskasvatusta?

Kyllä, esimerkiksi Ura 2025 -tapahtuma ja KnowHow-messut. Oppilaskunta järjestää vuosittain tilaisuuksia, kuten sählyturnauksen ja Kummigaalan, ja on myös vastuussa koulukuvauksesta.

Kummigaala.

Miten meidän lukiossa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa?

Yhteiskuntaopin kursseilla tehdään jatkuvasti vierailuja valtion viranomaisten luona ja valtion laitoksiin.

Kontaktit yritysmaailmaan ovat hyvät. Yhteiskuntaopin yrittäjyysteemaisen YH6-kurssin aikana vierailemme muun muassa Microsoftin toimistolla pääkaupunkiseudulla. Yrittäjyyskurssin opettajat ovat luoneet kontakteja toimijoihin, kuten C2-mainostoimistoon, Vaasanseudun Kehitys Oy:öön, Aktia-pankkiin, Pico Brothers -ohjelmistoyritykseen ja 1h&k-ravintolaan.

Hacking the 6th Wave -hankkeen tiimoilta teemme yhteistyötä viiden muun suomalaisen lukion kanssa. Lukiolaiset työskentelevät yhdessä yritysten kanssa: Yritykset, kuten Wärtsilä, Gambit ja Ålandsbanken, asettavat lukiolaisille haasteita, joihin opiskelijat kehittävät lukuvuoden aikana idean tai ratkaisun.

Onko meidän lukiossa vieraillut yrittäjiä? Kuka on ollut mieleenpainuvin vieras?

Kutsumme säännöllisin väliajoin asiantuntijoita lukion kursseille, jotta he voivat huippuosaamisellaan tuoda opetukseen jotain uutta. Esimerkiksi sarjayrittäjä Ray Lindberg vieraili lukiossa viime vuonna, ja kaikki lukion 2. vuosikurssin opiskelijat saivat mahdollisuuden osallistua yrittäjyysaiheisiin työpajoihin.

Mielenpainuvin oli presidentti Martti Ahtisaaren vierailu syksyllä 2017 Ahtisaari-päivien aikana, jolloin yhteisessä tilaisuudessa palkittiin kaksi sovittelijaoppilasta toiminnastaan rauhan ja ristiriitojen ratkaisemisen hyväksi.

Kuvia Hacking the 6th Wave -hankkeesta.

Onko meidän lukiossa mahdollista perustaa oma harjoitusyritys osana opiskelua?

Kyllä, jopa oikea yritys. Tällä hetkellä yhteiskuntaopin YH6-kurssin tuotoksena on syntynyt ainakin kaksi yritystä.

Mitä valmiita malleja tai työkaluja meidän lukiossa käytetään?

TATin sekä Svenska handelshögskolanin ja muiden koulutuksenjärjestäjien materiaaleja.

Onko meidän lukiossa osuuskuntatoimintaa tai lukion oma yritys?

Lähimmäksi pääsee oppilaskunnan hallitus, joka suunnittelee talouttaan tekemällä vuosittaiset budjetit ja joskus pidempiaikaisiakin kehityssuunnitelmia. Toiminnasta vastaa kassanhoitaja, mutta kaikki oppilaskunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon.

Pääsevätkö meidän lukiossa oppilaat osallistumaan kurssisisältöjen tai teemapäivien suunnitteluun?

Opiskelijat osallistuvat koulun erilaisiin työryhmiin, ja esimerkiksi historian kursseilla opiskelijat tekevät opetusmateriaaleja toisille tai nuoremmille opiskelijoille ja järjestävät galleriakävelyjä.

Opiskelijat ottavat myös vastuuta koulun kansainvälisyysprojekteista suunnittelemalla ja toteuttamalla niitä yhteistyössä opettajien kanssa.

Onko meidän lukiossa työelämään tutustumisjaksoa opiskelijoille, opettajille tai rehtorille, tai suunnitteilla sellaista?

Ura 2025-teemapäivä tullaan järjestämään abeille uudelleen. Suunnittelemme jatkokoulutuksia yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikasta ja yrittäjyydestä mahdollisina opettajien veso-päivinä.

Ray Lindberg vierailulla lukiossa.

Harjoitellaanko meidän lukiossa työnhakutaitoja?

Kyllä, harjoittelu sisältyy sekä kieliaineiden kursseihin että lukion pakollisiin opinto-ohjauksen kursseihin.

Onko meidän lukiossa opettajilla mahdollisuus kehittää yrittäjyyskasvatusta omassa oppiaineessaan?

Hacking teh 6th Wave -hankkeessa opettajat osallistuvat niin sanottuihin workshockeihin, joissa käsitellään luovaan ajatteluun liittyviä eri teemoja.

Anders Fransén

Jutun kuvat: Vasa övningskolas gymnasium ja Anders Fransén.

Mikkelin lukio on mukana YES – Lukiot työelämään -hankkeessa, jonka tavoitteena on rakentaa työelämälähtöisempää lukiokoulutusta. Tässä juttusarjassa esittelemme kerran kuukaudessa yhden hankkeessa mukana oleva lukion yrittäjyyskasvatusta. Katso sarjassa aiemmin ilmestyneet jutut:

 

Mikkelin lukiossa opiskelijat pääsevät ideoimaan kurssisisältöjä ja opettajat tutustuvat työelämään

Mikkelin lukion opiskelijoille on tarjolla yrittäjyyskursseja ja teemaopintoja, ja moneen kurssiin sisältyy yhteistyötä työelämän kanssa.

Kiimingin lukio panostaa nyt yrittäjyyskasvatukseen

Kiimingin lukiossa on tänä lukuvuonna merkittävänä painopistealueena yrittäjyyskasvatus.

Kotkan lyseon lukiossa opiskellaan yrittäjämäisellä otteella

Kotkan lukiossa yhteistyökumppanien verkosto on laaja ja yrittäjyyskasvatusta viedään nyt yhdessä virkeästi eteenpäin.

Näin Mäntsälän lukiossa toteutetaan yrittäjyyskasvatusta

Mäntsälän lukiossa opiskelijat muun muassa käyvät yritysvierailuilla, tekevät TET-päiviä ja kuulevat yliopisto-opiskelijoilta jatko-opinnoista.

 

[/su_column] [/su_row]

Perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen yrityksen

Seuraava sukupolvi tuo perheyritykseen uusia ideoita ja toimintatapoja. Tästä esimerkkinä toimii kestävän kehityksen designia tarjoava Niimaar, jossa läpikäytiin pari vuotta sitten sukupolvenvaihdos ja liiketoimialan muutos. Nykyään Niimaaria luotsaa Enni Karikoski yhdessä siskonsa Sanni Karikosken ja äitinsä Aija Karikosken kanssa.

Niimaar on perheyritys, joka on läpikäynyt liiketoimialan muutoksen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Kuvassa Niimaarin yrittäjät eli Sanni Karikoski (vasemmalla), Aija Karikoski ja Enni Karikoski.

 

Aiemmin Niimaar tarjosi muun muassa hammaslääkäripalveluja, mutta sukupolven vaihdoksen yhteydessä Enni Karikoski yhdessä siskonsa kanssa päätti muuttaa yrityksen idean omia kiinnostuksen kohteitaan vastaavaksi.

– Halusimme jatkaa yrittäjyyttä ja perheessämme tehtyä työtä mutta myös muokata yrityksemme mallia omannäköiseksi. Nykyään tarjoammekin kestävän kehityksen tuotteita ja lifestylea sekä tapahtumia kestävään kehitykseen liittyen. Esimerkiksi tänä vuonna lanseerasimme Harri Koskisen suunnitteleman Ecosmol-kierrätyskalusteen, joka on apuväline kuivien jätteiden lajitteluun, ja olemme osallistuneet Barcelonan designviikoille omalla tapahtumalla, Karikoski kertoo.

Yrityksen liiketoimen muuttaminen uudenlaiseksi oli Karikoskelle tärkeää, koska hän halusi työssään tuoda esille omaa identiteettiään, mikä osaltaan motivoi häntä.

– Yrittäjyys on aina kiinnostanut minua. Halusimme tehdä yrityksestämme sellaisen, että se näyttää omalta ja vie eteenpäin meille tärkeitä asioita, kuten zero waste -ajattelua. Zero waste -elämäntavan tavoitteena on roskaamisen ja muovin käyttämisen vähentäminen.

Yrittäjyys on pieniä ja suuria onnistumisia ja paljon työtä

Niimaarin toiminta on lähtenyt nopeasti käyntiin. Yrityksen alkutaival on vaatinut paljon työtä ja opettanut uutta.

– Niimaar on lisännyt innostustani yrittäjyyteen. Ymmärrän, että yrittäjyys voi olla haastavaa mutta samalla myös hyvin palkitsevaa. Yrittäjyydessä erityisesti onnistumisen tunne palkitsee. Onnistumiset voivat olla pieniä tai suuria, mutta ne kaikki vievät yritystä eteenpäin.

Karikosken mielestä yrittäjä näkee oman panoksensa välittömästi omassa työssään. Yrittäjyyden ytimessä on Karikosken mielestä myös yhdessä tekeminen.

– Yrittäjyys ei olekaan yksinäistä puurtamista vaan tekemistä tiimin ja yhteistyökumppaneiden kanssa. On myös hyvä muistaa, että ideat kehittyvät, kun niistä saa palautetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että omasta ideastaan pitäisi luopua kokonaan.

Yrittäjyyttä tai liikeideaa pohtivia Karikoski rohkaisee yrittäjyyteen.

– Kannustan ihmisiä yrittäjyyteen. Vaikka jotkut päivät yrittäjänä voivat olla vaikeita, niin onnistumisia tulee myös.

Jatkajasukupolvet tuovat perheyrityksiin uusia ideoita

Krista Elo-Pärssisen mukaan perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen ilman, että täytyy aloittaa yritystoimintaa aivan alusta.

Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssisen mukaan perheyritykset elävät ajassa ja

uudistuvat. Elo-Pärssisen mukaan erityisesti sukupolvenvaihdos on perheyritykselle suuri mahdollisuus uudistua. Perheyritysten jatkajasukupolvet tuovat yrityksiin uusia ideoita ja tekemisen tapoja.

– Joskus nuoret ajattelevat, etteivät he halua jatkaa perheen yritystä, koska yrityksen toiminta ei vastaa omia kiinnostuksen kohteita. Sen sijaan voisi ajatella, että perheyritys on loistava mahdollisuus toteuttaa itseään monessa eri roolissa ja että perheyrityksestä voi tehdä omannäköisen ilman, että tarvitsee aloittaa aivan alusta.

Artikkeliin on haastateltu yrittäjä Enni Karikoskea ja Perheyritysten liiton asiantuntija Krista Elo-Pärssistä.

Yrittäjyystarinat-haastattelusarjassa kerromme kokemuksia ja näkemyksiä yritystoiminnan käynnistämisestä, yrittäjyyden arjesta ja juhlasta. Kaikki yrittäjyystarinat voit lukea täältä: msl.fi/verkko-opisto/bisnesta_keittionpoydalta/haastattelut.

Yrittäjyystarinat ovat osa Maaseuturahaston rahoittamaa Bisnestä keittiönpöydältä -hanketta, jossa Valtakunnallinen YES on osatoteuttajana. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2017–2018 ja sen kohderyhmänä ovat alueen nuoret ja aikuiset, liikeidean omaavat, yrittäjyyttä miettivät tai uutta työtä hakevat henkilöt.

Yrittäjät Reino ja Aleksi Uusitalo: yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle

Paperialan perhekonsernin Pyrollin perustaja Reino Uusitalo ja hänen poikansa Aleksi Uusitalo kannustavat kouluja kasvattamaan lasten itseluottamusta ja uskoa omiin kykyihin. Kouluyhteistyöllä he ovat tarjonneet lapsille tilaisuuksia oppia tekemisen kautta jo 1990-luvulta lähtien. Uusitalot valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018.

(Valokuva: Nitroid)

– Koululta tuli varmaan tällainen pyyntö, että lapset voisivat osallistua vessapaperin myyntiin ja saada sitten rahaa koulun retkeä varten.

Näin muistelee teollisuusneuvos ja perheyritys Pyrollin perustaja Reino Uusitalo 1990-luvun alkuvuosia, jolloin hän aloitti kouluyhteistyön Pyhtäällä sijaitsevan Huutjärven yhtenäiskoulun kanssa.

Siitä lähtivät käyntiin Pyrollin ja Huutjärven koulun yhteistyö. Pyroll on paperialan yritys, joten yhteistyölle löytyi toimiva malli: Huutjärven koulun oppilaat saivat suunnitella erilaisia tuotteita, jotka Pyroll sitten valmisti.

Vuosien aikana on syntynyt monia tuotteita: joulupaperia, koteloita, kestokasseja. Kuoseina niissä ovat oppilaiden tekemät piirrokset.

”On ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita.”

Lapset ovat päässeet projekteissa myös tutustumaan myyntiin ja markkinointiin ja oppimaan näitä taitoja käytännössä.

Reino ja hänen poikansa, Pyrollin hallituksessa toimiva Aleksi Uusitalo uskovat, että jokainen lapsi on innovatiivinen.

–  Jokaisella tulee kaiken aikaa uusia ideoita, joten on ensiarvoisen tärkeää, että lapset pääsevät oppimaan tekemisen kautta ja soveltamaan oppimiaan asioita. Että lapsi uskoo itseensä, ottaa haasteita ja oppii onnistumisen kautta. Epäonnistumisetkin ovat arvokasta oppimista, Reino Uusitalo sanoo.

– Koulussa olisi hyvä oppia niin, että lapset ovat motivoituneita ja iloisia. Tärkeää on kokeilukulttuuriin kannustaminen, jatkaa Aleksi Uusitalo.

Pyrollin ja Huutjärven yhteistyöhön on jo varhaisesta vaiheesta kuuluneet myös vierailut. Huutjärven koulun oppilaat ja opettajat ovat käyneet tutustumassa Pyrollin toimintaan, ja Reino ja Aleksi Uusitalo ovat puolestaan kertoneet omia uratarinoitaan koululla. Useimmiten kutsu on käynyt erilaisiin yrittäjyys- ja teemapäiviin.

”Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.”

Mikä on mielestänne tärkein työelämätaito mitä koulussa pitäisi oppia?

– Omien taitojen hyödyntäminen. Tähän olemme lapsia kannustaneet, eli että he pääsevät itse tekemään asioita. Esimerkiksi joulupaperi- ja joulukorttiprojekteissa oppilaat suunnittelivat tuotteita, valitsivat keskenään niistä parhaat, miettivät hinnoittelua ja niin edelleen. Opin ja erehdyksen kautta, Aleksi Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo on samoilla linjoilla.

– Työelämätaitoja voi oppia jo kouluaikana. Yrittäjyys koulussa on kannustamista ja arvon antamista jokaiselle oppilaalle. Kaikki ovat vähän erilaisia: yhtä kiinnostaa koneet ja laitteet, toista tutkimus, kolmatta taiteelliset aineet. Koulu on ohjaamista omien kykyjen suuntaan. Toki akateeminen osaaminenkin on arvokasta, mutta vielä arvokkaampaa on jokaisen elämä, ja miten sen elää. Siihen kuuluu sellainen työ, minkä kokee omaksi.

Entä mitä lapset tahtovat tietää yrittäjyydestä – mikä on vuosien mittaan ollut yleisin kysymys?

– Kai se on ollut se, että saako siitä rahaa, nauravat Uusitalot yhteen ääneen.

– Ja siihen pitää sanoa, että saa tosi paljon, kun tekee paljon töitä. Aloitin itsekin tyhjästä, ja Pyrollin liikevaihto on nyt sata miljoonaa, Reino Uusitalo kertoo.

Onko jotain, mitä opettajien pitäisi ymmärtää yrittäjyydestä?

­– Kunhan on sellainen asenne, että huomioidaan lasten kaikki eri taipumukset ja kiinnostukset eri asioihin. Silloin pystytään ohjaamaan oppilaita niiden suuntaan koulun ohessa.

Uusitalojen mukaan tämä on tärkeää työelämän muuttuessa.

– Ennen koulutettiin vain suuryrityksiä varten, mutta nyt suuryritykset haluavat kumppanuuksia ja verkostoja. Ja suuryritykset mielellään hankkivat tietoa pieniltä, erikoistuneilta yrityksiltä. Valtaosa yrityksistä syntyykin nyt henkilöyrityksinä. Siksi parasta olisi, jos lapset jo koulussa näkisivät, että he voivat tehdä työkseen sitä, mistä he ovat kiinnostuneita, Reino Uusitalo sanoo.

– Eli puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä. Ei yrittäjämäisyys tarkoita aina, että pitää ryhtyä yrittäjäksi vaan että voit soveltaa yrittäjyyden ajatuksia omaan toimenkuvaasi, Aleksi Uusitalo jatkaa.

”Ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella.”

Onko jotain mitä olette itse oppineet lapsilta?

– Sehän tässä kouluyhteistyössä onkin mahdottoman palkitsevaa. Lapset kokevat ja aistivat aikuisia paremmin mitä tulevaisuus on, ja mitä juttuja on tulossa – siksi olisikin hyvä, jos lapset jo nyt pääsisivät toteuttamaan jollakin tavalla ideoitaan, Reino Uusitalo sanoo.

– Pääosin olemme toimineet alakoululaisten kanssa, ja olen yllättynyt, miten paljon ja hyviä ideoita sieltä tulee. Lapsilta saa usein uutta näkökulmaa johonkin asiaan. Nyt digiaikana heillä on myös hyvät mahdollisuudet kehittää omia ideoitaan, Aleksi Uusitalo sanoo.

Uusitalot ovat sitä mieltä, että nykykoululaisilla on hyvät työelämävalmiudet. Molemmat kehuvat Suomen koulutuslaitosta, osaamisen tasoa ja nuorille avautuvia mahdollisuuksia.

– Olen seurannut oman tyttäreni koulunkäyntiä, ja tuntuu että opetus on käytännönläheisempää kuin muutama vuosikymmen sitten, on kansainvälisyyttä ja digitaalisuutta. Yritän myös kouluvierailuilla puhua, että ei pidä lannistua, jos yrittää koulussa eikä pärjää. Se ei tarkoita, etteikö työelämässä pärjäisi samalla yrittäjämäisellä asenteella. Sellaisia tarinoita on paljon, joissa joku ei ole koulussa pärjännyt eikä ole tavallaan sopinut muottiin, mutta on silti päässyt urallaan huikean pitkälle, Aleksi Uusitalo kertoo.

Lopuksi: onko tuoreilla vuoden YES Kummeilla vinkkejä muille kouluyhteistyötä tekeville yrittäjille?

– Kun antaa vastuun oppilaille ja kuuntelee, niin sillä pääsee pitkälle. Lapsilla on paljon ideoita ja niitä on hauska kuunnella. Meidän tehtävämme on sitten tsempata niitä. Parasta lapsille on se, että jokaiseen oppilaaseen uskotaan yksilönä. Kaikki ovat loistavia. Ja me vanhemmat ihmiset olemme tekemässä heille tietä ja auttamassa heitä tässä vaiheessa. Maailma on heidän ja huominen päivä yrittäjyydessä on heidän, Reino Uusitalo sanoo.

Reino Uusitalo perusti Pyhtään Paperi Oy:n, sittemmin Pyroll Oy:n vuonna 1973. Yritys on Pohjoismaiden johtavia paperin, pahvin, kartongin ja muovin jalostajia. Reino Uusitalo toimii yrityksen toimitusjohtajana sekä hallituksen puheenjohtajana. Hänen poikansa Aleksi Uusitalo on Pyrollin hallituksen jäsenenä. Molemmat valittiin vuoden YES Kummeiksi 2018. YES myöntää tunnustuksen vuosittain henkilölle, joka edistää koulu-yritysyhteistyötä, tuo yrittäjyys- ja työelämätietoutta opettajille sekä lisää kokemuksellaan ja esimerkeillään nuorten yrittäjyys- ja työelämätuntemusta.

Vuoden YES Kummeina 2018 palkittiin isä ja poika

Vuoden YES Kummi -tunnustukset myönnettiin Kotkassa Uskalla yrittää -semifinaalin yhteydessä 8. helmikuuta. Lue uutinen.

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php