Kerttu Pylvänäinen: Lukio tarjoaa tarttumapintaa työelämään

Tulevaisuus on läsnä lukiossa joka päivä, kun kurssivalinnoilla avataan ja suljetaan ovia jatko-opintoihin ja työelämään. Opettajan rooli työelämätiedon välittäjänä ja yrittäjyyskasvattajana lähtee omista kiinnostuksen kohteista ja vahvuuksista. Lohduttavaa on, että muuttuvat osaamisvaatimukset, koulutuspolut ja ammatit ei tarvitse olla sataprosenttisesti kenenkään hallussa. Tulevaisuutta kun ei voi tarkasti tietää tai ennustaa.

Opettajan rooli työelämätiedon välittäjänä on kahdenlainen. Opettajan tulee suunnilleen tuntea jatkokoulutuspolut oman oppiaineensa näkökulmasta. Näin hän voi vahvistaa aiheesta kiinnostuneen tai lahjakkuutta osoittavan opiskelijan jatkosuunnitelmia avaamalla lukion jälkeisiä mahdollisuuksia. Kaikkia opiskelijoita koskettava näkökulma tulee työelämässä tarvittavan asenteen, osaamisen ja menetelmien kautta. Näitä opettaja voi vahvistaa käyttämällä opetuksessaan työelämälähtöisiä menetelmiä (tiimi- ja projektityö, ideointimenetelmät jne). Luontevin tapa yhdistää työelämätietoja ja -taitoja opetukseen ovat omakohtaiset tarinat ja esimerkit. Näitä syntyy kun astuu ulos luokkahuoneesta ja lähtee yritysvierailulle tai OpeTET:iin.

Studiossa 3

Kuvassa äidinkielenopettajat viettämässä OpeTET-päivää Ylellä tutustuen toimittajan työhön

Keski-Suomen lukiohankkeessa pidetyn Työelämä ja tulevaisuus -teemavuoden aikana noin 90 % maakunnan lukio-opettajista kävi vähintään päivän kestävässä OpeTET:ssä. Vaikka TET-nimitys aiheutti jonkin verran keskustelua, itse kokemukset oman opetuksen ulkopuolisesta työelämästä olivat pääsääntöisesti positiivisia. Parhaana antina pidettiin päivien konkreettisuutta ja kokemuksellisuutta. Opettaja sai itse valita tutustumiskohteensa ja valintoja tehtiin monilla eri kriteereillä. Yksi tutustui lapsuutensa haaveammattiin, toinen oman oppiaineeseen oleellisesti liittyvään alaan ja kolmas hyppäsi täysin tuntemattomaan. Jokaisessa on puolensa, vaikka eniten silmiä avasivat sellaiset kokemukset, jotka olivat mahdollisimman kaukana opettajan arkityöstä. Siksi historianopettajan ei välttämättä kannata mennä arkistoon tai museoon, vaan lähteä esimerkiksi kansainväliseen teollisuusalan yritykseen. Tarttumapintaa löytyy yllättäviltä aloilta ja asioista.

Lukion yrittäjyyskasvatuksessa lukion ydinverkosto kannattaa koota läheltä. Konkreettisena työkaluna tänä lukuvuonna toimii Yrittäjän alku-stipendi, joka jaetaan jokaisessa keskisuomalaisessa lukiossa ensi kevätjuhlassa. Keski-Suomen Yrittäjien tarjoamalla viidenkympin kannustimella pyritään nostamaan esiin yritteliäitä nuoria ja tiivistämään lukion ja pk-yritysten yhteistyötä. Paikkakunnan Yrittäjäjärjestön luottamushenkilöt ja lukion työelämävastaavat määrittelevät yhdessä omalle paikkakunnalle sopivat kriteerit ja samalla suunnittelevat toiminnallista yhteistyötä.

Keski-Suomessa tehdään huikean hienoa yrittäjyyskasvatustyötä lukioissa. Marraskuussa 2013 ilmestyvässä Lukiosta työelämään –kirjassa avataan lukioiden omat työelämämallit sekä iso joukko parhaita käytänteitä. Suurin oivallus on se, että yhdessä olemme enemmän.

Kerttu Pylvänäinen
suunnittelija
Keski-Suomen lukiohanke

Keski-Suomen lukiohankkeessa kehitetään maakunnan 22 lukion työelämälähtöisyyttä ja yrittäjyyskasvatusta vuosina 2010-14. Lue lisää: Keski-Suomen lukiohanke

 

Comments

comments

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php