Jyväskylän yliopisto

Yrittäjyyden oppiaine, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Taustaa

Yrittäjyyttä pääaineenaan opiskelevien keski-ikä on korkeampi kuin muiden opiskelijoiden. Yrittäjyyden opiskelijoiksi hakeutuvat usein keski-ikäiset, joilla on tyypillisesti jo taustallaan joko ammattiura tai jopa yrittäjyysjaksoja. Yrittäjänä toimivat hakevat opiskelusta uusia näkemyksiä ja innovatiivisuutta yrittämiseensä. Aikuisopiskelijat osaavat valita kursseja, joilla on todellista merkitystä yrittäjäuran ja oman yrityksen kehittymisen kannalta. Vain harvat opiskelijoista tulevat suoraan lukiosta. Valmistuvat nuoret siirtyvät usein ensin vieraan palvelukseen töihin ja yleensä tie yrittäjäksi tapahtuu myöhemmin moninaisten vaiheiden jälkeen. Oppiaineen maisteriohjelmassa on poikkeuksellisen runsaasti kansainvälisiä opiskelijoita.

Sivuaineopiskelijat ovat iältään lähempänä tyypillisiä yliopisto-opiskelijoita. Sivuaineopiskelijat hakevat näkemystä yrittäjäksi ryhtymisen vaihtoehtoon. Monien opiskelijoiden vanhemmat ovat yrittäjiä. Sivuaineopiskelijoissa korostuvat kasvatustieteen, liikuntatieteiden, humanististen tieteiden ja informaatiotieteiden tiedekunnan opiskelijat. Yrittäjyys sivuaineena tarjoaa perinteisesti väylän omien taitojen kaupallistamiseen sekä kauppatieteisiin laajemminkin.

Yrittäjyyden valinneet opiskelijat ovat luonnollisesti innostuneita ja motivoituneita oppimaan yrittäjyyttä. Yrittäjyyden maisterintutkinnon suorittaminen tuottaa teoreettiset ja käytännölliset valmiuden yrityksen perustamiseen, mutta yrittäjiksi päädytään usein erilaisten polkujen kautta. Ei ole olemassa yhtä tyypillistä tarinaa tai ehjää polkua.

Tavoitteet

Yrittäjyyskasvatus yliopistossa yrittäjyyden oppiaineen näkökulmasta on yrittäjyyden kognitiivisten ja affektiivisten taitojen opettamista, sen pedagogisia menetelmiä, ratkaisuja ja kehittämistä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvua yrittäjäksi ja valmiuksia tiimiyrittäjyyteen. Yliopistossa yrittäjyyden opetus yhdistää tasapainoisesti teoreettisen tutkimuksen ja käytännön liiketoiminnan. Yliopisto-opetuksen erottaa muusta yrittäjyyden opetuksesta akateeminen tieteellinen ajattelu ja itsellinen tiedontuotanto.

Tavoitteena on opettaa yrittäjyyskasvatuksen keinoin sivistystä sekä akateemisia ja sosiaalisia taitoja, joista oleellisimpia ovat kyky selviytyä tilanteista, luottamus itseensä, kognitiiviset valmiudet päätöksentekoon, kriittisyys, esiintymistaidot sekä argumentointi.

Tavoitteena on, että yrittäjyydestä pääaineenaan valmistunut:

  • tuntee yrittäjyyttä koskevan teoreettisen keskustelun perusulottuvuudet ja osaa hyödyntää keskustelua käytännön toiminnan jäsentämisessä ja tulkitsemisessa sekä tarvittaessa välittämään tietoa muille
  • erottaa tieteellisen ajattelun arkiajattelusta ja kykenee tarvittaessa itsenäisesti tuottamaan uutta tieteellistä tietoa
  • tuntee liiketoimintamahdollisuuksia koskevan keskustelun ja kykenee tarvittaessa edistämään mahdollisuuksien tunnistamista jollakin substanssialalla tai jossakin markkinaympäristössä
  • on perillä innovaatioita koskevasta keskustelusta ja innovaatioiden kaupallistamisesta sekä kykenee tarvittaessa perustamaan yrityksen tai myötävaikuttamaan uuden liiketoiminnan syntyyn
  • omaa laajan liiketoimintaosaamisen ja kykenee hyödyntämään sitä käytännön päätöksenteossa
  • tiedostaa sijaintiympäristön merkityksen liiketoiminnan synnylle ja kehitykselle, tuntee liiketoiminnan ja yrittäjyyden edistämisen mahdollisuudet sekä kykenee tarvittaessa vaikuttamaan näitä kuvaaviin tekijöihin.

Toteutus

Yrittäjyyden opetuksessa keskeistä on ongelmalähtöinen oppiminen, verkostoituminen sekä kehittävä ote. Opintoja suoritetaan paljon ryhmässä esim. workshopien ja lukupiirien kautta. Yritysyhteistyötä toteutetaan asiantuntijaluentojen ja -seminaarien kautta. Yrityskehittäjät käyvät luennoimassa palveluistaan peruskursseilla, mitä kautta opiskelijoiden liikeideat ja kehittäjätoimijat voidaan saattaa yhteen. Esimerkkinä liike-elämän vierailijaluennoista toimii myös Hyvä yrittäjä -seminaari, jossa paikalla olevat yrityskonsultit opastavat kustannuslaskennan ja laskentatoimen merkitystä aloitteleville yrittäjille. Lähes jokainen yrittäjyyden pro gradu -työ tehdään suoraan yritykselle tavoitteena yrityksen toiminnan kehittäminen.

Esimerkkinä käytännön kehittävästä otteesta toimii säännöllisesti järjestettävä vierailu maakunnan valittuun kuntaan. Vierailun pohjalta opiskelijat kehittävät ratkaisun johonkin yrityksen tai kunnan havaittuun liike-elämän ongelmaan. Kehittämisprojekteista kootaan julkaisusarja.

Esimerkki verkostoitumisesta on puolestaan yhteistyö Jyväskylän ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön kanssa, jonka kanssa on toteutettu minicaseyritys-kurssia. Kurssilla toteutetaan draamapedagogiikan keinoin yritystilanne, jossa opiskelijat omaksuvat liike-elämän roolit yrityksestä ja näyttelevät tilanteen.

Oppiaine on mukana Yrittäjäksi Yliopistosta –hankkeessa. Myös oppiaineen oma ympäri Suomea toteutettava tohtorikoulutus on aktiivista. Viime aikojen ja entistä enemmän tulevaisuuden suuntaus oppiaineessa on kansainvälinen yhteistyö.

Lisätiedot: Kari Karjalainen, etunimi.sukunimi@jyu.fi

Yrittäjäksi Yliopistosta -hanke, Jyväskylän yliopisto

Taustaa

Valmistuvien tohtoreiden määrä on moninkertaistunut viimeisten vuosikymmenien aikana. Myös työttömien tohtoreiden määrä on kasvanut. Jyväskylän yliopistosta valmistui vuonna 2009 ennätysmäiset 136 tohtoria. Täällä tohtoriksi valmistuvat ovat usein kotiutuneet Keski-Suomeen ja haluaisivat jatkaa työuraa maakunnassa. Yliopisto ei kuitenkaan pysty työllistämään kasvavaa tohtorimäärää ja myös julkisella sektorilla on koko ajan supistuva kapasiteetti työllistämiseen. Tohtoreiden työllistymismahdollisuuksia on siis laajennettava.

Tohtori yrittäjänä on suhteellisen uusi käsite. Akateemisen maailman ulkopuolella on toistaiseksi hyvin rajoittunut näkemys tohtoreiden valmiuksista ja osaamisesta. Tutkijakoulutuksen ohella tohtorit ovat kuitenkin saaneet runsaasti muita valmiuksia. Tohtori on nopea oppimaan uusia asioita ja hoitamaan myös rutiiniluontoisia tehtäviä. Tohtoriksi opiskeleminen on projektityötä parhaimmillaan. Tohtori on oppinut mm. johtamaan itseään, arvioimaan esitettyä kriittisesti, hakemaan tietoa erilaisista lähteistä, tiivistämään olennaisen laajastakin lähdeaineistosta, perustelemaan kantaansa ja huomioimaan kilpailevia näkökulmia, käyttämään monipuolisesti tietotekniikkaa, sietämään epävarmuutta ja painetta sekä pysymään budjetissa. Tutkijakoulutus tarjoaa erinomaiset valmiudet tuotteistaa oma osaaminen liiketoiminnaksi tai hyödyntää opittua tietotaitoa yritteliäänä työntekijänä avoimilla työmarkkinoilla. Oman osaamisen soveltaminen ja myyminen yliopiston ulkopuolelle ei kuitenkaan ole usein ensimmäisenä mieleen tuleva vaihtoehto.

Humanistisen tiedekunnan koordinoiman Yrittäjäksi Yliopistosta –hankkeen kohderyhmään kuuluvat humanistisen, yhteiskuntatieteellisen, kasvatustieteiden ja liikunta- ja terveystieteiden tiedekuntien tohtorikoulutettavat ja jo tohtoroituneet henkilöt. Näiltä aloilta on perinteisesti tullut vain vähän yrittäjiä. Hankkeen taustalla on OPM:n rahoittama pilottihanke, jossa kartoitettiin yrittäjäksi ryhtymisen esteitä. Suurimmiksi esteiksi nousivat kokemuksen, uskalluksen ja esimerkin puute. Yrittäjyyteen liittyy epävarmuutta ja ennakkoluuloja, eikä tohtoreille ole räätälöityjä väyliä yrittäjäksi kuten monilla muilla koulutustasoilla.

Yrittäjäksi Yliopistosta -hanke on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Euroopan Unionin/Euroopan sosiaalirahaston (Vipuvoimaa EU:lta 2007–2013) hanke. Hanke on ensimmäinen laatuaan koko maassa. Aiemmat hankkeet ovat keskittyneet tukipalveluiden tai parin päivän seminaarimuotoisten tietoiskujen järjestämiseen.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on madaltaa tohtoreiden yrittäjyyden esteitä kahdella tavalla:

1)                         Tarjoamalla ryhmän tuki, jolloin kukaan ei jää yksin samojen ongelmien kanssa

2)                         Vähentämällä yrittäjyyden aloittamiseen liittyvää riskiä

Tätä kautta tavoitteena on edistää valmistuvien tohtorien työllistymistä ja laajentaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Tavoitteena vakiinnuttaa yrittäjyysvalmennus osaksi tohtorikoulutusta siitä kiinnostuneille. Lisäksi tavoitteena on tiedottaa tohtoreiden osaamisesta ja piilevästä potentiaalista alueella ja kansallisesti.

Toteutus

Hanke toteutetaan kahtena koulutusjaksona. Yhteen koulutusjaksoon otetaan noin 15 koulutettavaa. Toiston kautta voidaan oppia ensimmäisestä koulutusjaksosta ja kehittää toimintaa edelleen. Hankkeen suunnittelussa on tehty yhteistyötä yliopiston tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sekä Uusyrityskeskuksen kanssa.

Osallistujien valinnassa motivaatio on tärkein. Ensimmäisessä vaiheessa osallistujat ovat osittain valikoituneet jo osoitetun kiinnostuksen kautta. Valittavilla täytyy olla vähintään orastavaa ajatusta siitä, miten omaa osaamista voisi hyödyntää yritystoiminnassa.

Varsinaisen koulutuksen toteuttaa kilpailutettu korkeakoulutettujen yritystoiminnasta näyttöjä ja yliopistomaailman tuntemusta omaava kouluttaja/yritys. Koulutus toteutetaan tiimiyrittäjyyskoulutuksena. Noin vuoden kestävään koulutukseen kuuluu viisi kolmen päivän lähijaksoa. Lähijaksot järjestetään eri kohteissa Jyväskylän yliopiston kampusalueen ulkopuolella siten, että koulutettavat voivat omistautua ja keskittyä koulutukseen arjen rutiineista irtautuneena. Jakson tavoitteena on ryhmäytyä ja oppia liiketoiminnan perusteita. Lähijaksojen välillä kouluttaja sparraa yritystoiminnan kehittämisessä.

Koulutusjakson ohella osallistujat kokeilevat halutessaan sivutoimista yritystoimintaa. Yritystoiminta järjestäytyy osuuskuntamuotoisena, hankkeesta erillisenä ja osallistujien itsensä toteuttamana. Kaikkien ei kuitenkaan ole välttämätöntä lähteä mukaan osuuskuntaan. Osallistujat vastaavat itse osuuskunnan kustannuksista.

Toisena osana hanketta jatkuvat suuremmalle tohtorikoulutettavien joukolle (30-50 henkeä) suunnatut 1-2 päivän koulutustilaisuudet, joissa teemoina ovat esimerkiksi oman osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen sekä erilaiset yrittäjyyttä tukevat työelämävalmiudet. Koulutustilaisuuksien tavoite on osaltaan purkaa yrittäjämäistä toimintaa kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja.

Lisätiedot: Heli Niskanen, etunimi.sukunimi@jyu.fi

Lähde: Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku: kuvauksia Keski-Suomesta

YES rakentaa tulevaisuutta, jossa jokaisella nuorella
on mahdollisuus yrittäjyyskasvatukseen.
css.php